Ilmanvaihto passiivitaloissa

Tärkeimmät ominaisuudet ja yhtäläisyydet yleisten ilmanvaihtojärjestelmien kanssa


Hyvin toimiva ja energiatehokas ilmanvaihto on keskeistä passiivitaloille. Ilmatiiviit rakennukset edellyttävät jatkuvaa ilmanvaihtoa ja pohjoisessa ilmanalassa passiivitalon energiavaatimuksia on mahdotonta täyttää ilman poistoilman lämmöntalteenottoa.
Ilmanvaihto lämmöntalteenotolla on lähes standardiratkaisu myös uusissa suomalaisissa rakennuksissa, vaikkakaan ei pakollista. Seuraavissa kappaleissa on esitetty, mitä passiivitaloille ominaisia ratkaisuja voidaan käyttää ilmanvaihtojärjestelmän energiatehokkuuden maksimoimiseksi.

Korkea lämmöntalteenottoaste


Kylmien ilmanalojen passiivitaloissa vähimmäislämmön talteenottosuhteen tulisi olla 80% ja puhaltimen sähköteho 0,45 Wh/m3 (1,62 kWs/m3). Suomessa vuoden 2018 rakennusmääräykset ilmoittavat ilmanvaihdon lämmöntalteenoton vähimmäisvuosihyötysuhteeksi 55% ja sähköteholle 1,8 kWs/m3 tai vähemmän. Mutta ole tarkka numeroiden kanssa! Lämmön talteenottoaste voi vaihdella riippuen siitä, miten se on laskettu.

Lyhyt, hyvin eristetty liitäntäkanava


Koska ilmanvaihtokoneet asennetaan tavallisesti rakennusvaipan sisään, ulko- ja jäteilmakanavissa virtaa kylmää ilmaa, mikä aiheuttaa lämpöhäviöitä. Lukujen mukaan ilmanvaihtokoneella jonka lämmöntalteenoton hyötysuhde on 89 prosenttia päästään järjestelmän tasolla 79 prosentin hyötysuhteeseen, kun jäte- ja ulkoilmakanavien kokonaispituus on 12 m ja eristyspaksuus 30 mm. Vastaavasti kokonaispituuden ollessa 2 m ja eristyksen 80 mm, järjestelmän hyötysuhde on 88%. Huomattava ero!

Esilämmitys / -viilennys


Passiivitaloissa on hyvin yleinen ratkaisu lisätä yleistä tehokkuutta, vähentää tai poistaa muiden jäähtymisenestoratkaisujen tarvetta sekä vähentää sisäilman lämpötilaa kesällä. Alunperin tämä on toteutettu asentamalla ulkoilmakanavat maahan, mutta koska kesällä on olemassa kondensoitumisen riski, käytetään usein nestekiertoista porakaivoon asennettua lämmönsiirtopiiriä maahan asennettujen ulkoilmakanavien sijaan. Erittäin pieni pumppu siirtää lämpöä maasta ulkoilmaan tai päinvastoin, kunhan tietyt edellytykset täyttyvät. Tätä ratkaisua on alettu käyttää myös Suomessa, vaikka se ei ole vielä kovin yleinen.

Tuloilman lämmitys


Koska lämmöntalteenottoaste on erittäin korkea, jälkilämmitys ei ole tarpeellista. Passiivitaloissa jälkilämmitystä käytetään vain silloin, kun ilmanvaihto on tarkoitettu talon päälämmityslähteeksi. Ilmaa lämmitetään 52 °C asti, ja tuloilman kanavien on siksi oltava lämpöeristettyjä.

LTO:n ohitus kesällä


Miksi ottaa talteen lämpöä, kun sisäilma on jo liian kuumaa? Automaattinen, moduloiva ohitus on usein vakiona passiivitaloissa käytetyissä järjestelmissä parantamassa kesän asumismukavuutta ja sitä käytetään yleisesti myös Suomessa.

Jakelukanavat


Jakelukanavien tulisi olla mahdollisimman lyhyitä asennuskustannusten ja painehäviöiden ja puhaltimien sähkönkulutuksen minimoimiseksi. Jakelukanavat tulisi asentaa rakennusvaipan sisälle, koska kylmälle ullakolle vieminen aiheuttaa putkistojen energiahäviöitä ja enemmän töitä riittävän ilmatiiviyden varmistamiseksi: kaikki läpiviennit ilmansulun läpi on tiivistettävä huolellisesti.

Ei erillispoistoa


Erillispoistot, esimerkiksi liesituulettimen poisto, vaativat korvausilmaa. Tämä heikentää ilmanvaihdon yleistä tehokkuutta, mutta ei myöskään toimi ilmatiiviissä rakennuksissa. Passiivitaloissa käytetään normaalisti kiertoilmatoimisia liesituulettimia.

Tasapainotettu ilmanvaihto


Passiivitaloissa tulo- ja poistoilmanvirrat ovat tasapainossa. Perinteisesti Suomessa poistoilmavirran on suunniteltu olevan 10% suurempi kuin tulon, jotta lämmitettävät tilat pysyisivät jatkuvasti alipaineessa ja vältetään kostean ilman tunkeutuminen rakenteisiin. Koska talot ovat nykyään ilmatiiviimpiä, tämä ei ole enää tarpeen ja uudet määräykset vuodelta 2018 eivät enää vaadi merkittävästi suurempaa poistoilman virtaa.

Suositellut virtausmäärät


Suositellut virtausmäärät passiivitaloissa ovat melko samankaltaiset kuin määräysten mukaisissa suomalaisissa kodeissa, mutta on suositeltavaa suunnitella ilmanvaihto niin, että virtausnopeus ei ole liian korkea. Liian suuri virtausnopeus lisää energiankulutusta, mutta voi myös aiheuttaa talvella liian kuivan sisäilman. Käyttäjäystävällinen ja automaattinen säätö helpottaa virtausmäärien säätämistä todelliseen tarpeeseen.